Tiistaina pidetyissä "bunkkerineuvotteluissa" EU:n jäsenvaltiot löysivät viime hetken ratkaisun, joka estää koko pakotelistan raukeamisen keskiyön jälkeen; ilman sopua listan voimassaolo olisi päättynyt.
Ranskan kansallinen turvallisuusajatus oli keskeinen tekijä päätöksessä: EUobserverin diplomaattilähteiden mukaan Usmanovin poistoon liittyi Ranskan pyrkimys vapauttaa Azerbaidžanissa vangittu väitetty ranskalaisvakooja.
Luxemburg puolestaan painotti päätöstä omassa oikeuskiistassaan Fridmanin kanssa, jossa venäläinen pankkiiri vaatii Luxemburgilta 14 miljardia euroa korvauksia pakotteiden seurauksena jäädytetystä omaisuudesta.
Usmanov ja Fridman lisättiin EU:n pakotelistalle helmikuussa 2022, kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan johti siihen, että EU katsoi heidän kuuluvan presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin ja hyötyvän Kremlin politiikasta.
Poistamisen myötä Usmanov ja Fridman voivat jälleen matkustaa EU:n alueelle ja käyttää Euroopassa sijaitsevia, aiemmin jäädytettyjä omaisuuseriään, kun taas noin 3 000 muuta henkilöä ja yhteisöä koskevat Venäjä-paketit pysyvät voimassa.
Päätös herätti laajaa kritiikkiä; esimerkiksi Liettuan entinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis kommentoi X‑palvelussa, että "Putinin täytyy olla vaikea uskoa, että Eurooppa puolustaa jokaista tuumaa aluettaan päättäväisesti yhdessä, kun hän näkee meidän yhdistyvän poistaaksemme hänen ystävänsä sanktioluettelosta".
Tiistain tapahtumat johtivat myös EU:n pakotelistojen uudistamiseen: aiemmin listojen hyväksyminen vaati kuuden kuukauden välein yksimielisyyttä, kun taas nyt niiden tarkastelua tehdään kolmen vuoden välein, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät voi käyttää pakotteiden uusimista neuvotteluvälineenä omien poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi.