Tutkimus, jonka on julkaissut Santalahti ym., mittasi suolan saantia 2023 ja totesi, että suolan kulutus työikäisillä miehillä on 10,3 g/päivä ja naisilla 7,6 g/päivä – lukuja, jotka eivät ole muuttuneet seitsemän vuotta sitten.
Suolan suurin osa saadaan viljatuotteista, kuten leivästä, lihatuotteista kuten makkaroista, sekä juustoista ja erilaisista valmisaterioista, jotka muodostavat merkittävän osan suomalaisesta ruokavaliosta.
Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja pitkällä aikavälillä kuormittaa munuaisia; korkea verenpaine on keskeinen riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeissa, jotka ovat Suomen yleisin kuolinsyy.
Vuonna 2023 43 % työikäisistä miehistä ja 32 % naisista raportoivat kohonnutta verenpainetta tai käyttävänsä verenpainelääkitystä, mikä korostaa suolan kulutuksen terveysvaikutuksia.
THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen toteaa, että suolan saannin vähentäminen on väestötasolla tutkitusti tehokas keino ehkäistä kohonnutta verenpainetta, ja että ruokavaliota tulisi vahvistaa kasviksilla, marjoilla, hedelmillä ja kuitupitoisilla ruoka-aineilla.
Terveydenhuollon edistyminen on hidastunut: suomalaisten verenpaineen lasku, joka oli havaittu 2000‑luvun alussa, on tasoittunut, mikä tekee laaja‑alaista yhteistyötä elintarviketeollisuuden, ravintoloiden, kaupan ja viranomaisten välillä entistä tärkeämmäksi.
THL ja Sydänliitto ehdottavat terveysperusteista elintarvikkeiden veromallia, joka kannustaisi vähentämään suolan, sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen sisältöä sekä tukisi terveellisten vaihtoehtojen kehittämistä; Sydänmerkki on jo käytössä ohjaamaan kuluttajia vähemmän suolaa sisältäviin tuotteisiin.