Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoi, että poikien elinajanodote on noussut nopeasti koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ja saavutti 80 vuoden rajan elokuussa 2024, mikä on ensimmäinen kerta, kun suomalaispoikien odotettu elinikä on noussut näin korkeaksi.
Vuonna 2025 vastasyntyneen pojan ennakoitu elinajanodote oli 79,8 vuotta, ja historiallisesti poikien 70‑vuotinen ikäraja ylitettiin Suomessa vasta vuonna 1982, kun 75‑vuotinen raja saavutettiin vasta vuonna 2003.
Tyttöjen elinajanodote on jo lähellä 85 vuotta; viimeisen 12 kuukauden ennakkotilastossa se oli 84,7 vuotta. Tyttöjen 70‑vuotinen raja ylittyi jo 1950‑luvun alussa, 75‑vuotinen raja vuonna 1973 ja 80‑vuotinen raja vuonna 1994.
Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut merkittävästi: se on nyt alle viisi vuotta, kun sen suurin poikkeama oli 1970‑luvulla yhdeksän vuotta. Tällainen pieni ero on nähty Suomessa viimeksi yli sata vuotta sitten, Rapo totesi.
Eurostatin vuoden 2024 tilastojen mukaan suomalaispoikien elinajanodote on Pohjoismaiden alhaisin, kun taas suomalaisnaisten elinajanodote sijoittuu Pohjoismaiden toiseksi pisimpään. EU‑vertailussa suomalaisten poikien sijoitus on heikompi kuin monissa muissa jäsenmaissa.
Tilastokeskuksen mukaan elinajanodote on laskennallinen tunnusluku, joka kuvaa, kuinka pitkään vastasyntynyt elää, jos ikäryhmittäiset kuolleisuustasot pysyvät ennallaan. Jos kuolleisuus jatkaa laskuaan, todellinen keskimääräinen elinikä voi olla vielä pidempi.